Mihin työnohjausta tarvitaan?

Organisaatiot käyttävät työnohjausta työhyvinvoinnin ja työn kehittämisen työvälineenä. Työnohjauksessa käsitellään usein työn perustehtävää, työn hallintaa ja sen rakenteita, työntekijöiden voimavarojen vahvistamista, osaamisen ja työn arjen kehittämistä, työn muutoksia, vuorovaikutusta ja työilmapiriä. Toisinaan joku teema nousee erityisesti työn teon haasteeksi ja tilanteeseen halutaan ulkopuolista ohjausta. Työnohjaus voi osaltaan kannatella työntekijää tai työyhteisöä kuormittavassa tilanteessa.

Mitä työnohjaus on?

Työnohjauksessa pohditaan ja tutkitaan omaa arjen työtä ammatillisesti ohjattuna. Työnohjauksen tavoitteet sovitaan yhdessä tilaajan ja työyhteisön kanssa. Osallistujien kanssa sovitaan ohjauskerroilla tai koko ohjausprosessissa käsiteltävät aiheet. 

Tärkein työväline työnohjauksessa on luottamuksellinen, avoin ja luova vuorovaikutus. Pysähtyminen työn äärelle antaa aikaa ja tilaa löytää uusia näkökulmia. Parhaimillaan työnohjaus mahdollistaa työssä oppimista työnohjaajan toimiessan oppimisen ohjaana. Yhteisöllisessä vuorovaikutuksessa tapahtuu oivaltamista ja ratkaisuja, joita viedään kokeiltavaksi ja hyödynnettäväksi konkreettisesti omaan työhön.

Työelämän haasteet, muutokset, rakenteet ja ilmiöt ovat hyvin samankaltaisia eri organisaatioissa ja ammattialoilla. Myös työnohjauksen käytännöt perustuvat samoihin tekijöihin eri ammattiryhmien kanssa. Työnohjaus toimii eri ammattiryhmien ja organisaatioiden kanssa riippumatta työnohjaajan koulutusalasta ja työkokemuksesta. Yrityselämässä puhutaan työnohjauksen sijaan usein valmennuksesta tai couchaamisesta.

Suomen työnohjaajat ry:n eettiset periaatteet löydät täältä   https://www.suomentyonohjaajat.fi/tyonohjaus/eettiset-periaatteet/

 

Mitä on ratkaisukeskeinen työnohjaus?

Ratkaisukeskeisen työnohjauksen painopiste on nimensä mukaisesti ratkaisuissa. Työnohjauksen aiheita tutkitaan ohjattavien  ajatusten, kokemusten, tunteiden, voimavarojen ja osaamisten kautta.  Asioita voidaan lähestyä vaihtoehtoisista tulokulmista, samoin myös reitit ja vastaukset työn haasteisiin ovat moninaisia. Näkökulmien ja ratkaisujen avaimet syntyvät yhteisissä keskusteluissa.

Ratkaisukeskeinen työnohjaus nojaa positiiviseen psykologiaan. Myönteinen tunnemaailma laajentaa ajattelukykyä ja mahdollisuuksien näkemistä. Ajattelun monipuolistuminen vahvistaa uskoa omiin voimavaroihin ja onnistumisiin. Innovatiivisuuden ja työn ilon kasvaminen tuovat uusia toimintamalleja ja lisäävät ongelmanratkaisua. Työnohjauksen turvallinen ilmapiiri lisää rohkeutta ja uskallusta tuoda esiin omia ajatuksia, kokemuksia ja tunteita. Se sallii keskeneräisyyden ja ristiriitaistenkin näkemysten sanoittamisen.

Ratkaisukeskeisessa työnohjauksessa ymmärretään oppimisen ja muutosten tapahtuminen pienin askelin ja prosessimaisesti. Oivallukset voidaan viedä arjen työhön kokeiltavaksi ja edelleen muokattavaksi. Tärkeää on pitää katse avoimena ja eteenpäin.

Työnohjaus käytännössä?

Työnohjaus perustuu yleensä useamman kerran, jopa 1-2 vuoden, mittaiseen prosessimaiseen työskentelyyn. Tapaamiset ovat yleensä 3-4 viikon välein. Työnohjaussopimukseen kirjataan työnohjauksen tarkemmat yksityiskohdat.

Työnohjaus voi tapahtua yksilöohjauksena yksittäisen työntekijän kanssa. Työyhteisön työnohjauksessa ohjattavana on yhdessä työtä tekevä tiimi yhdessä esihenkilön kanssa. Ryhmätyönohjauksessa ohjattavat voivat olla saman työyhteisön jäseniä tai ryhmä voi myös koostua eri työyhteisöistä työntekijöistä. Johtamisen työnohjaus kohdistuu johtamisen teemoihin yksittäisen esihenkilön, esihenkilöryhmän, tiimivastaavien tai organisaatioiden johtoryhmien kanssa.

Kriisityönohjauksen tarve voi syntyä äkillisen työssä tapahtuneen uhkaavan tilanteen kautta tai esimerkiksi pitkittyneen ja kriisiytyneen työyhteisön haasteen tai muutostilanteen myötä.

Tarjoan edellä mainittuja työnohjauksia Hämeenlinnan seudulle ja sen lähiympäristöön sekä Kanta-Hämeen alueelle. Voit myös kysyä mahdollisuutta etätyönohjaukseen. 

Palautetta

Työnohjaus auttoi minua ymmärtämään niin itseä ja omia työn tekemisen tapoja, kuin työyhteisön toimintaa. Sirpa on systemaattinen ja älykäs työnohjaaja, joka osaa johdattaa ohjattavan ajattelua vaivihkaa oikeaan suuntaan. Hän antaa paljon tilaa omalle ajattelulle, omalle kehitysprosessille, mutta silti vaatii sopivasti, jotta prosessi menee koko ajan johdonmukaisesti eteenpäin. (ryhmätyönohjaus, suuri järjestötoimija)

Sirpa on työnohjaajana empaattinen ja positiivinen. Hän on hyvä kuuntelija ja ohjauksessaan ratkaisukeskeinen ja joustava. Hänen kanssa oli helppo työstää omia ajatuksia. Häneltä sain oivaa tukea niiden kirkastamiseen. Työnohjaus ajoi asiansa hyvin eli ainakin omalla kohdallani vähensi psyykkistä kuormaa. (ryhmätyönohjaus, sosiaalityö)

Työnohjauksen hyötynä on ollut oppiminen omasta työstä, ryhmäytyminen ja oppi esihenkilötyöhön. Arjen työhön on siirtynyt ideoita, varmuutta, yhteen hiileen puhaltamista ja keskeneräisyyden sietämistä. Työnohjaajalla on rakentava ja kannustava lähestymistapa, hän on ammattimainen, selkeä ja luotettava. (työyhteisön työnohjaus, hyvinvointialueen sosiaalityö)

Erityisen tärkeää, että työnohjauksessa ei vain puhuta, vaan löytyy myös ratkaisuja ja konkretiaa. Ohjauksessa on mukana ohjattavien oman toiminnan reflektointia. Työnohjaus on auttanut itsearvioinnin kehittymisessä, antanut uskoa omaan osaamiseen ja yhteenkuuluvuutta tiimin kanssa. (esihenkilöiden ryhmä, suuri järjestötoimija)